Tarina ja käsikirjoitus

Tarina siitä miten Mr. Parkinson sai alkunsa

"Kirjoita muutama liuska Parkinsonin päiväkirjaa - sellaisena kuin elät ja tunnet. Minulla on idea", yllytti Martti syksyllä 2012 ystäväänsä Jussia, joka muutama vuosi sitten julkaisi paljon keskustelua herättäneen kirjan "Minä, Parkinson ja Toyota".

Jussi Kivimäki ja Martti Rautio ovat sairastaneet pitkään Parkinsonin tautia. He eivät kuitenkaan käperry vaikeuksiinsa eivätkä suo muidenkaan "harrastaa sairauttaan".

Martilla oli mielessä teatterin keinoin välittää tekijän positiivinen ja rohkaiseva elämänasenne sairaille ja heidän omaisilleen - oikeastaan kaikille. Muutamasta liuskasta paisui joulukuun alkuun mennessä lähes tunnin mittainen teatteriesitys, monologi.

Kriittisten ystävien palautteen rohkaisemina kaksikko esitteli idean monipuoliselle teatterimiehelle, Mikko Kauraselle. Hän luki ja tutki asiaa joulun yli ja totesi "Kyllä minä tässä näen draamaa riittävästi - ruvetaan hommiin". Amatöörikaksikko sai kumppanikseen todellisen ammattilaisen.

Valtakunnallinen Suomen Parkinson - liitto ry on suostunut suojelijaksemme.

Innokkaana kolmikko aloitti Mr. Parkinsonin työstämisen. Ensi-ilta on syyskuun alussa Jyväskylässä. Viesti omasta teatterikappaleesta saavuttaa kymmenien Parkinson yhdistysten välityksellä koko maan.

Käsikirjoitus

Jussi Kivimäki on sairastanut Parkinsonin tautia pitkälti yli kymmenen vuotta

Jussi ei kaunistele eikä kauhistele. Tavoitteena oli kirjoittaa teksti, jonka kuunneltuaan kukaan ei ole kuivin silmin koko aikaa eikä kukaan poistu nauramatta.

Hän jaksaa olla niin positiivinen, että ärsyttää käyttäytymisellään muut liikkeelle.

Runsaasti huumoria, mustaakin

Itseironiaa.

Naurua kyynelten läpi.

Nyrkkeilytermein sanottuna "kun en kerran voi vastustajaani, herra Parkinsonia, tyrmätä, keskityn pärjäämään mahdollisimman monta erää.

"Olo on kuin käsikranaatilla, josta Parkinson on poistanut sokan".

Etenee lähes oireettomista alkuvuosista tilanteeseen, jossa lääkkeet eivät enää auta.

"Syvälle aivoihini asennetaan kaksi elektrodia tautini tuhoamiin kohtiin…."

Teksti on pääosin kirjoittajan Jussi Kivimäen henkilökohtaista kamppailua, tilanteet ja henkilöt ovat osin mielikuvituksen tuotetta. Eräs nuori nainen totesi käsikirjoituksen luettuaan "ihan uskomatonta miten saat vakavaankin asiaan aina pientä huumoria mukaan, mutta pidettyä asian kuitenkin todellisena ja asiallisena eikä vitsinä."

Jussin edellinen kirjallinen työ oli muutama vuosi sitten ilmestynyt, varsin paljon keskustelua herättänyt kirja "Minä, Parkinson ja Toyota".